junkkari_elsa_bis2.jpghanen_koppelo2013_1.jpg

 

 

Olemme nykyään oululaistunut pariskunta Eija ja Pekka. Kotonamme on tällä hetkellä kaksi lyhytkarvaista saksanseisojaa Elsa ja Martta. Harrastamme molemmat innokkaasti metsästystä ja siksi mökkimme sijaitsee Tuuliaisen niemessä Kuusamojärven rannalla, mistä myös tulee kennelnimemme Tuuliaisen kennel.

Vietämme Kuusamossa niin paljon aikaa kuin mahdollista ja tietysti etenkin syksyisin, sijaitsevathan metsästysseuramme maatkin siellä. Pääasiassa metsästämme havumetsässä, mutta viime vuosina yhä enemmän myös tunturissa. Koiramme on kuitenkin harjoitettu metsässä ja eniten nautimme kunnon korvessa kulkemisesta, missä ei vastaantulijoita ole eikä teitä näy.

Käymme koiriemme kanssa metsällä monipuolisesti ja myös kyyhkys- ja sorsapassissa olo on tullut niille tutuksi. Metsäkanalintujahti on kuitenkin se ykkösjuttu, mitä joka vuosi odotamme yhtä innokkaasti.

Esitämme koiriamme myös KAER- kokeissa ja näyttelyissä ja ajatuksemme on, että koiria viedään niin pitkälle kuin kyvyt (omat ja koiran) riittävät. Kokeisiin osallistutaan silloin, kun tuntuu, että ykköseen on hyvänä päivänä mahdollisuudet. Näyttelyissä käydään maltillisesti, jos koira on riittävän hyvä, niin sertit kyllä tulee vähemmälläkin juoksemisella. Painopiste on joka tapauksessa metsästyksessä.

Kennelin emäntä on jokseenkin innostunut koirien jalostuksesta ja sukupuiden selvittelystä. Siitä lähti kipinä myös kokeilla omia siipiä silläkin saralla. Tähän mennessä meillä on ollut Hanella kaksi pentuetta Pitkäsaaren J- ja L-pentueet sekä Elsan M-pentue meidän omalla kennelnimellä. Ihan huonosti ei kasvatustyömme ole alkanut, kun saimme Lyhytkarvaisten taulun (kasvattajapalkinnon) tuolla L-pentueella eli eniten nuorten luokassa palkittuja koiria/pentue. Kasvatustyömme tulee kuitenkin pysymään pienimuotoisena myös tulevaisuudessa. Olemme molemmat suorittaneet kasvattajan perustutkinnon ja Pekka on Oulun Kanakoirakerhon hallituksen jäsen.

Haluamme kasvattaa rotumääritelmän mukaisia, terveitä, riistaintoisia, mutta helppoja ja mukavia perhekoiria. Tällaisia ovat myös omat koiramme. Toki täytyy muistaa, että saksanseisoja on erittäin aktiivinen koira ja vaatii omistajaltaan melko paljon. Geenit määräävät koiran käyttöominaisuuksista vain 30 % ja loput tulee isännän ja koiran yhteisestä tekemisestä.  Siksi seisojan hankintaa kannattaa harkita tarkasti ja miettiä, onko itsellä se pari tuntia päivässä aikaa touhuta vain koiran kanssa etenkin parina ensimmäisenä vuotena.

Tämä harrastus on tuonut mukavaa ja myös sopivan haasteellista sisältöä elämäämme ja runsaasti uusia ystäviä. Etenkin pentujemme omistajista on saatu myös mukavia jahtikavereita. Niin kauan kuin ohjaajan ja koiran jalka nousee metsässä uskon meidän jatkavan harrastustoimintaa lyhytkarvaisten saksanseisojien kanssa.